Ehkä nyt on se hetki. Ettei onneksi osannut edes kuvitella.
En tiedä naurattiko vai itkettikö, kun mietin, miten vielä muutama viikko sitten siivosin kuusen oksia tontilta. Etteivät jää metsänpohjaa sotkemaan. No. Ehkei niitä enää huomaisi.
Se on nimittäin nyt palasina. Koko tontti. Kymmeniä kuormia louhetta on jo ajettu pois ja työ jatkuu. Tietäkin laskettiin samalla ja saatiin sille kunnon sorapohja ja rinnettä loivemmaksi.
Rumaa. Sitähän se nyt on. Muttei kuulemma kauaa, sanoi mies. Täytyy uskoa. Muuta ei voi.
Kaivinkoneurakoitsija ja tienhoitokunnan puheenjohtaja palaverissa. |
OMG!! Ja tuosta se yhä rumemmaksi muuttuu kun saadaan somisteet paikalle ts. rakennus- ja pakkausjätteet. Ja sitten, aallonpohjan saavutettuaan, alkaa eheytyminen, kuten Pasi tietää. Jokusen työtunnin se tosin vaatii... terv. Talkootyökutsua odottava (kiviä en kyl siirtele).
VastaaPoista